HELSINGIN KAUPUNKI / GRAND ONE / YHDENVERTAISUUTTA EDISTÄVÄ TYÖ
Mehut loppu
Vaikeiden aikojen uutuus lähisuhdeväkivaltaa vastaan
Lähtökohdat
Koronapandemia on ajanut ihmiset jaksamisensa äärirajoille, ja pahimmillaan tämä on Suomessa näkynyt lähisuhdeväkivallan lisääntymisenä (puolisoiden välinen väkivalta +6% vuonna 2020). Myös Rikosuhripäivystyksen avunhaut kasvoivat +26% ja Nollalinjaan tuli +31% enemmän puheluita pandemian ensimmäisenä vuonna. Helsingin kaupunki yhteistyökumppaneineen halusi uhrien ja myös tekijöiden tietävän, että apua on saatavilla – kelle tahansa ja koska tahansa.
Strategia
Saadaksemme ihmiset ja toimittajat pysähtymään tärkeän asian ääreen meidän tuli löytää tuttuun aiheeseen uusi ja yllättävä tulokulma. Lähisuhdeväkivaltakampanjoissa on totuttu näkemään henkilöitä mustelmilla, mutta se ei kerro ongelman koko totuutta: kaikilla meillä on ollut pandemian aikana vaikeaa ja joillain viimeinen pisara on johtanut jopa väkivaltaan.
Tärkeää oli löytää myös luotettava äänensävy, joka lievittäisi lähisuhdeväkivaltaan liittyvää stigmaa ja auttaisi sekä uhreja että tekijöitä hakeutumaan avun piiriin.
"Lisääntyneestä lähisuhdeväkivallasta voidaan puhua varjopandemiana. Se tuntuu vaikuttavan yhä useampiin ihmisiin nyt, kun meillä kaikilla alkaa olemaan mehut loppu."
Pia Mäkeläinen, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö, sosiaali- ja terveystoimiala, Helsingin kaupunki
Luova ratkaisu
Pitkittynyt selviytymistila ja eläminen päivästä toiseen pienissä neliöissä, samojen kasvojen ja vähäisten virikkeiden ympäröimänä ei tee meille hyvää. Ahdistus ja masennus valtaavat elintilaa. Kanavat tunteiden purkamiselle ovat pitkään olleet vähissä, jolloin ihmiset uupuvat ja tilanteet eskaloituvat välillä väkivallaksi asti. Olemme kollektiivisesti tyhjiin puristettuja, kaikilla on mehut loppu. Kuitenkaan edes viimeinen pisara ei saa johtaa väkivaltaan.
Emme halunneet mässäillä pitkittyneen epidemiasynkkyyden keskellä aiemmista lähisuhdeväkivaltakampanjoista tutulla mustelmakuvastolla, vaan päätimme yllättää. Kertoaksemme lähisuhdeväkivallan monista kasvoista, toimme markkinoille kuvitteellisen mehubrändin nimeltä “Mehut loppu”. Tölkin etiketti sai hieraisemaan silmiään: mehun kerrottiin sisältävän kurjuutta, kyyneleitä, yksinäisyyttä, epävarmuutta, ahdistusta, masennusta ja huolia muiden lähisuhdeväkivaltaan ajavien ainesosien joukossa.
Mutta miten lanseerata mehumerkki nimeltä “Mehut loppu”?
Lanseerasimme Mehut loppu -brändin kuin minkä tahansa uutuusmehun: janoisille jaettiin Rautatientorilla ilmaismaistiaisia, mainoksia näytettiin muiden uutuusmehujen lomassa ja kauppa-aktivoinnissa mehuhyllyt tyhjenivät tärkeän asian puolesta.
Toteutus
Lanseerasimme Mehut loppu -brändin kuin minkä tahansa uutuusjuoman: janoisille jaettiin Rautatientorilla ilmaismaistiaisia, mainoksia näytettiin muiden uutuusmehujen lomassa ja kauppa-aktivoinnissa mehuhyllyt tyhjenivät tärkeän asian puolesta.
Ihmiset veivät koteihinsa tölkkejä, joiden etiketteihin oli ovelasti piilotettu tärkeitä kampanjaviestejä. Niiden suunnittelussa hyödynnettiin juomapakkauksille tunnusomaista muotokieltä, kun ainesosaluettelo muuntui tärkeäksi tiedoksi lähisuhdeväkivallasta ja viivakoodi puhelinnumeroksi nollalinjalle. Tunnuksesta valui viimeinen tippa kysymysmerkin pisteeksi ja vaikean aikojen uutuus julisti nollatolerassia väkivallalle.
Kampanjafilmissä ja radiomainoksessaan viimeisiä mehujaan ryystävä henkilö herätti ajattelemaan, että kellä vaan meistä saattaa joskus mennä yli.
Some-mainonnan toteutuksia

Tulokset
Pandemia ei vielä ole ohi, eikä lähisuhdeväkivallasta olla päästy eroon. Ongelma on kuitenkin tunnistettu ja mm. Mehut loppu -kampanja on auttanut purkamaan siihen liittyviä stigmoja. Kampanjan yllättävä lähestyminen vakavaan aiheeseen toi mediahuomiota: kampanjasta ja sen taustalla olevasta ongelmasta kirjoitettiin lehdissä laajasti ja asiantuntijat pääsivät ääneen televisiohaastatteluissa. Lisäksi mainonnalla tavoitettiin Helsingin seudulla reilusti yli kohderyhmämme verran ihmisiä (133% kohderyhmästä).
Kampanja tavoitti reilusti yli kohderyhmänsä verran ihmisiä
(133% Helsingin asukasluvusta).
Sisältää ahdinkoa, masennustaja stressiä – uutuusmehu saahieraisemaan silmiä
8.6.2021
Väkivaltainen ex-kumppani teki Ninan, 25, etätyöarjesta piinaa – pandemia lisäsi lähisuhdeväkivaltaa
8.6.2021
Pandemia ajoi suomalaiset koteihin ja se näkyy lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä ilmoituksissa – ”Tämä on piilorikollisuutta”
8.6.2021
TIIMI
Asiakas
Helsingin kaupunki:
Pia Mäkeläinen, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö, sosiaali- ja terveystoimiala
Anne Hämäläinen, viestintäasiantuntija, kaupunginkanslia
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Maria Akatemia ry
Miessakit/Lyömätön linja
Monika-Naiset liitto
Naisten linja
Pääkaupungin turvakoti
Rikosuhripäivystys
Suvanto ry
HUS
Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys
Poliisi
Nollalinja puh: 080 005 005
Suunnittelu
Miltton:
Mikko Hakkarainen, luova johtaja
Katri Kurisjärvi, Art Director
Eveliina Lempiäinen, copywriter
Laura Myllykoski, copywriter
Hanna Valle, graafinen suunnittelija
Pauli Kervinen, pakkaussuunnittelija
Reetta Wallén, luova strategi
Artturi Mikola, viestintä & PR strategi
Sandra Kousa, viestintäkoordinaattori
Annina Brandt, asiakkuusjohtaja
Minna Malinen, projektipäällikkö
Ulla Helander, seniori viestintäkonsultti
Mediatoimisto
OMD:
Jenni Suominen, Senior Strategist
Tommi Tappola, Manager, paid social
Pirjo Jäntti, Senior Specialist
Tuotanto
Woodpecker:
Siiri Halko, ohjaaja ja leikkaaja
Jukka Valtanen, tuottaja
Katariina Holma, linjatuottaja
Ari Virem, kuvaaja
Nikté Teleguario Marín, 1 AC
Pekka Virtanen, DIT
Arttu Liimatta, Gaffer
Jani Kataikko, Grip
Kira Muesa, Puku-maski
Antti Leppälä, tuotantoassistentti
Jerry Strengel/Katana Creative, värimäärittelijä
Juho Salanterä, äänisuunnittelu
Miltton:
Chris Denholm, videographer/photographer
3D-ANIMAATION TUOTANTO
Working Title:
Robert Abrie
CASEVIDEON TUOTANTO
Perro Pequeno:
Teemu Vilén
Esko Soinne, musiikki
REPRO
LSB:
Riku Suomalainen
Ari-Pekka Darth
TAPAHTUMATUOTANTO
Johdin:
Nina Stålhandske
Senni Mäkilä
Anton&Anton:
Anna-Kaisa Lehtinen